Pepe tuli meille kolmeksi päiväksi hoitoon isäntäväkensä matkan ajaksi. Kaikki on mennyt tosi hyvin, onhan kotimme Pepelle jo ennestäänkin tuttu paikka. Pojat suhtautuvat toisiinsa hyvin, mitään yhteenottoja ei ole ollut. Pepe ymmärtää tilanteensa, eikä kyseenalaista mitenkään Sulon pomo-asemaa. Välillä juostaan ympyrää peräkanaa, välillä makaillaan nurmikolla kieli roikkuen, sillä onhan nyt kuuma päivä.

Pepe suhtautuu myös pieneen Noel-poikaan erinomaisesti. Välillä lipaisee kielellä pojan poskea ohikulkiessaan.

Kuvat ja tekstit: Maire Kokkonen

 

Käytettiin poikia lähirannassa uimassa, ja sekös oli hauskaa.

 

Tiistai-aamuna läksin Pepen kanssa metsään ja tein sille kaksi jälkeä. Laitoin jäljen alkuun ja välille sinne tänne pieniä makupaloja (jauhelihanökkösiä) ja loppuun vielä muutaman extrapalkan. Pepe ajoi jäljet tosi tarkasti. Välillä, jos se vähän hairahtui jäljeltä, annoin sen rauhassa etsiä ja taas se löysi oikealle jäljelle. Pidin jälkinarusta kiinni 3-5 metrin päästä aina tilanteesta riippuen. Pepe tekee nuoreksi koiraksi rauhallisesti töitä, eikä liikaa hötkyile.

Huomaan, että Pepe on tosi innostunut jälkityöskentelystä. Se on selvästi enemmän maavainuisempi koira kuin isänsä Sulo. Lenkilläkin se kulkee mielellään nenä maassa. Onhan Leena tehnytkin sen kanssa jälkeä jonkin verran, ja olisi hieno juttu, jos jäljestä tulisi Pepelle ja Leenalle mieluinen yhteinen harrastus.

Jäljen ajon jälkeen oli mukava pysähtyä toviksi lepäilemään,
sillä päivä oli helteinen.