Nera 1-vuotiaana lupiinien keskellä

Nera-tytär ja Laku-emo tutustelevat

Älli, Nera ja Laku

Kaislan onkimista

... ja ei kun uimaan

...vedestä noutoa

Sitten tytöllä onkin märkä kikkara turkki. (Kuvat:Tuula Rasilainen)

Neran kesä on sujunut hyvin. Kävimme loppukesästä Paraisilla vierailemassa Eevan ja Lakun luona. Alkuun Nera haukkui ja murisi (iso musta koira) mutta vähän ajan kuluttua ne jo tulivat hyvin toimeen ja loppupäivästä alkoivat leikkiä keskenään. Nera on kyllä tosi paljon Lakun näköinen ja oloinen tyttö.

Mökillä Nera on oppinut uimaan, se joko a) hyppää laiturilta vauhdilla tai b) yrittää tassulla ensin huitoa laiturilta lelua ja kun se ei onnistu niin molskahtaa siitä sitten suoraan veteen tai c) menee rannasta - ensin pari kertaa hyvin varovasti tarkkaillen missä pohja loppuu ja sen jälkeen jo vauhdilla loikkien. Yksikseen se ei ui, mutta lelun perään menee innoissaan.

Agilityssä alkaa löytyä pikkuisen jo innostusta ja vauhtiakin, nyt on haasteena sellainen riman korkeus, että Nera tulee tosiaankin riman yli eikä ali. Nyt on myös selvästi menossa teinikausi - kaikki uusi ja epäilyttävä (kuten muovipussi maassa) aiheuttaa suuren haukun. Varsinkin illalla kun on jo pimeää, on meidän pikkuneidin haukku herkässä. Toisten koirien ohitukset sujuvat toisinaan mallikkaasti ja toisinaan haukkujen kera, riippuu koirasta, etäisyydestä, vuorokauden ajasta ja meidän pikkuneidin mielentilasta.

Nera on menossa spanieliliiton päänäyttelyyn Hyvinkäälle. Sitä ennen pitäisi opetella seisomista terhakkaasti ja iloisesti. Toistaiseksi seisominen on edelleen täysin hakusessa.

Älli ja Nera tulevat edelleen loistavasti toimeen keskenään. On mukava seurata niiden touhuja, varsinkin kun Älli joskus innostuu leikkimään Neran kanssa sisällä tai lähtee kiitojuoksuun ulkona.

Terveisin Tuula ja muu lauma